Yhteystiedot

Ari Tuhkanen
puh. 040 704 1630
ari.tuhkanen@evl.fi

Ari Tuhkasen kotisivut
www.arituhkanen.net

Kuvia vuosien varrelta

pitkospuut_.jpg 

SE OLI KESÄ -88 - TIE NURMIJÄRVELLE

 

Se oli kesä -88 kun ensi kertaa tulin Nurmijärven seurakunnan palvelukseen.  Teologian opinnot olin aloittanut Helsingin yliopistossa -85 palattuani Suomeen YK:n rauhanturvatehtävistä Golanilta. Ensimmäisen opiskeluajan kesäni -86 olin töissä Paraisten suomalaisessa seurakunnassa.  Seuraavana kesänä työskentelin Salo-Uskelan seurakunnassa.  Noiden teologiharjoittelujeni jälkeen olin kesäteologina siis Nurmijärven seurakunnassa.  Kesäteologina Nurmijärvellä olin myös seuraavat kesät, -89 ja -90.  Nurmijärven seurakunnan palveluksessa olin niin ikään kevättalvella -91 ja viimeisen opiskeluvuosieni kesän tuona -91 vuonna toimin Vantaankosken seurakunnan kesäteologina.

Opiskeluvuodet olivat hienoa aikaa. Tärkein kärkeen.  Löysin vaimon. Ilokseni opinnotkin sujuivat erittäin hyvin. Opintojen rinnalla olin myös töissä niin myymäläetsivänä eri liikkeissä kuin opettajansijaisena noin 20 koulussa. Välillä jaoin mainoslehtisiäkin Helsingin Asematunnelissa.  Koen edelleen, että myymäläetsivänä toiminen, työ opettajana ja Asematunnelin elämän seuraaminen olivat parempi elämän korkeakoulu kuin yliopiston sinällään kiintoisat luentosalit. Suuren osan opiskeluajastani olin myös ylioppilaskodin opiskelijaisäntä.

Mutta miten olin päätynyt teologiseen tiedekuntaan ja matkalle kohti pappeutta? Päiväkirjojeni sivuilta olen löytänyt itseni ensi kertaa 11-vuotiaana pohtimassa, tulisiko minusta joskus pappi.  Vuodet seurakuntanuorissa ja ripareilla isosena olot olivat nekin minulle hyvin mieluisia kokemuksia.  Muistan myös koulukavereiden alaluokilla sanoneen, että Arista tulisi vielä sotilaspappi. 

Vuonna 1982 olleiden lakkiaisten ja sitä heti seuranneen varusmiespalveluksen jälkeen mietin, mitä haluaisin elämässäni pitkällä tähtäimellä tehdä. Samalla ajatus välivuodesta elämää oppimassa kiehtoi.  Niinpä muutamaa päivää reserviin siirtymiseni jälkeen jo aloitin laivalevysepän kurssin Turussa ja jatkoin sitten töissä telakalla putkityöpajassa. Sen jälkeen siirryin Suomen YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon.  Sitten keväällä 1984 oli edessä lento Lähi-Itään unohtumattomaksi vuodeksi vaativiin, mutta antoisiin rauhanturvatehtäviin. 

Jo kouluvuosina olin huomannut haluni hoitaa yhteisiä asioita.  Olinkin muun muassa lukion ja yläasteen yhteisen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. 

Kouluaikana olin myös harkinnut eri opiskelualoja kuten oikeustieteellistä tiedekuntaa.  Armeijassa ollessani valmistauduin jo Kauppakorkeakoulun pääsykokeisiin.  Ajatus pappeudesta ei kuitenkaan koskaan antanut minulle rauhaa.  Golanin kukkuloilta käsin silmiini sitten avautui selkeä näky.  Taivaan Isä on tarkoittanut minut papiksi.  Ja syksyllä -85 tuo matka pappeuteen alkoi siis konkreettisesti opintoina tiedekunnassa.

Tiedekunnasta valmistuin 2.3.1992.  Jo kuusi päivää valmistumiseni jälkeen sain  pappisvihkimyksen.  Lauttasaaren seurakunnassa aloitin papin palvelustyöni pitkässä - lähes kolmen vuoden mittaisessa - määräaikaisessa ylimääräisen apulaisen, sittemmin seurakuntapastorin virassa.

Lauttasaaren jälkeen olin kaksi kuukautta työttömänä, mutta sitten jo pääsin Tikkurilan seurakuntaan, jossa palvelin vs. 1. kappalaisena 1995-96.  Sen jälkeen palasin Helsinkiin vs. seurakuntapastoriksi Paavalin seurakuntaan.    

Ollessani Johanneksen seurakunnassa vs. kappalaisena alkuvuonna 1997 sain kutsun Nurmijärvelle vasta perustettuun seurakuntapastorin virkaan. Tässä virassa palvelinkin toistakymmentä vuotta aina siihen asti kun keväällä 2008 minut valittiin Nurmijärven seurakunnan 1. kappalaiseksi.

Kuluneet elämän vuodet ja pappispalvelus ovat olleet aikaa, josta sydän täyttyy kiitoksesta.  Perheemme on kasvanut tytöllä ja pojalla.  Näihin vuosiin on mahtunut kaikkiaan tavattoman paljon: lukemattomat palvelustehtävät seurakuntalaisten ilojen ja surujen keskellä. 

Myös koulukavereiden alaluokilla tekemä veikkaus on toteutunut.  Sotilaspappi minusta tuli kun olen saanut siinä tehtävässä palvella monissa kertausharjoituksissa.

Nyt on jälleen uuden aika.  Olen kiitollinen saatuani joulukuun 2009 alussa aloittaa seurakuntamme vs. kirkkoherrana ja kun nyt olen saanut toukokuun 2010 alusta palvella kirkkoherrana.  Yhdessä kaikki saamme seurakunnassa kohdata haasteet ja löytää mahdollisuudet.  Hyvä Vapahtaja meitä siunatkoon.