ADVENTIN AATTONA

Pari päivää olemme saaneet ihan kunnon vesisateita.  Viime maanantain blogissani pohdin kuinka tihkustakin huolimatta saamme valmistautua jälleen kohtaamaan joulun Lapsen.  Siksi emme me anna edes kunnon vesisateen estää sydämemme virittymistä joulun aaltopituudelle.

Ja kyllähän tänään välähti aurinkokin!  Iltapäivällä sain olla Rajamäessä pikkujoulujuhlassa, ja juuri kun lauloimme Jeesus-lapsesta niin harmaat pilvet väistyivät ja hetken, pienen hetken, loisti ihana auringon kirkkaus.

Syystalven säät ovat olleet enemmän kuin harmaat, mutta Jeesuksessa on meillä silti aurinkoakin suurempi kirkkaus ja sammumaton valo. 

Tietääksemme lisää tästä Kristus-valosta otetaan vähän varaslähtöä jouluun kun adventtiaika joka tapauksessa valmistaa meitä jouluun ja joulun Lahjaan.  Jouluprofetia kertoo meille näin:

       Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,

       näkee suuren valon.

       Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,

       loistaa kirkkaus.  (Jes. 9: 1)

Huomenna saamme myös yhdessä tervehtiä elämämme Valoa hoosianna-kirkoissa.  Tervetuloa aloittamaan adventin odotuksen aika säässä kuin säässä riemullisissa merkeissä!