ET OLE YKSIN

Pääsiäisyön messussa (23.4.) Nurmijärven kirkossa pyysin heti saarnani alussa anteeksi seurakuntalaisilta.  Tulisin viemään kuulijat, myös itseni, kipeää tekevälle matkalle.  Pyysin jokaista pohtimaan niitä huolia, ahdistuksia, ehkä sairauksiakin, erilaisia vastoinkäymisiä, joita on joutunut matkallaan kohtaamaan.

Puhuin myös siitä, että ristiä kantaessaan Herra Jeesus Kristus ajatteli jokaista meitä  Niin Hän teki myös ristillä.  On todellisuutta, että ristillä syntimme kantaessaan Kristus kantoi myös kaiken ahdistuksemme taakan.

Kyllä meillä tietysti yhä on monenlaista ahdistusta.  Mutta se ahdistus on, sanon sen näin, "valoisa ahdistus" kun ylösnoussut Vapahtaja on kanssamme.

Sisareni, veljeni, huoliesi, taakkojesi keskelle toivotan sinulle voimaa ja rohkeutta.  Kristus meitä kantaa.  Yritetään mekin kaikki olla tukemassa toisiamme.  Siihen Kristuksen meitä kohtaan osoittama rakkauskin velvoittaa - ja innostaa.