SEURAKUNTARAKENNE

  Rakenteet muuttuvat – ydinrakenne ennallaan.

  Seurakuntarakenneasiat ovat olleet jo jonkin aikaa voimakkaasti esillä kirkon elämässä.  Kirkolliskokous sai syysistuntokaudelleen 2012 kirkkohallituksen ehkä jonkin verran yllättävänkin esityksen seurakuntayhtymämallista rakenteiden kehittämiseksi.  Asia varmasti menee kirkolliskokouksessa valiokuntatyöskentelyyn, mutta jos kirkkohallituksen Uusi seurakuntayhtymä 2015  -malli toteutuu, silloin jokainen Suomen evankelis-luterilainen seurakunta tulevaisuudessa kuuluu johonkin seurakuntayhtymään.  Vaikka uudessa mallissa on tuo vuosiluku 2015, niin saattaa kuitenkin olla, että käsittelyineen ja lakivalmisteluineen ei kirkkomme ehdi mainittuun vuoteen mennessä saada uusia seurakuntayhtymiä toimimaan.  Joka tapauksessa takaraja uuden rakennemallin tulolle ajatellaan olevan vuoden 2017 alussa.

  Seurakuntien elämässä seurakuntalaiset eivät huomaa uudessa seurakuntayhtymämallissa suurta eroa nykyiseen toimintaan.  Tutut työntekijät ja ihmisläheinen palvelu ovatkin edelleen myös Nurmijärven seurakunnan palvelun tärkeitä asioita.  Samalla kun esimerkiksi kiinteistöjen hoito ja henkilöstöasiat keskittyvät seurakuntayhtymän vastuulle, voivat työntekijämme entistä paremmin keskittyä toiminnalliseen työhön.  Seurakuntamme jumalanpalveluselämää ja myös kirkkopiirejä läheisinä jumalanpalvelusyhteisönä tahdomme niin ikään yhä lisää tukea.

  Seurakuntarakenneasioissa kirkko on nyt etenemässä – toki siis sen mukaan mitä kirkolliskokous tulee päättämään – riippumatta siitä, miten kuntarakenneasia tulee maassamme toteutumaan.

  Suuri haaste ja samalla hieno mahdollisuus seurakunnallemme on jäsensitouttaminen.  Totta kai uskon näköala oivaltaa itsestäänselvyytenä, että Kristuksen kirkkoon tulee kuulua; ja se tapahtuu käytännössä paikallisseurakunnan kautta.  Kuitenkin nykypäivän kilpailuttamisen kulttuurin keskellä ihmiset kyselevät, mitä jollakin lailla mitattavaa hyötyä kirkko heille tarjoaa.  Totta kai meillä on tarjota Nurmijärven seurakunnassa laaja skaala koululaisten iltapäiväkerhoista perheneuvonnan kautta diakoniatyön leireihin ja kirkollisiin toimituksiin.  Sääli vain, että moni ei silti osaa arvostaa tätä kaikkea upeaa kirkon ja seurakunnan työtä, josta tuossa äsken siis kuitenkin vain poimintoja luettelin.  Kirkon juuri ilmestynyt nelivuotiskertomus Haastettu kirkko osaltaan kuvaa kuinka heikkoa monin paikoin kirkkoon sitoutuminen on.  Ja toisaalta on aina helpompaa erota jostakin kasvottomaksi koetusta suuresta kirkosta kuin tutusta paikallisseurakunnasta.  Tärkeä kysymys onkin, miten Nurmijärvenkin seurakunta voi olla niin tuttu ja läheinen, että siinä ja samalla kirkossa, haluavat ihmiset pysyä.  Uskon, että meillä on tähän joka tapauksessa hyvät mahdollisuudet.  Uusimpien tutkimusten ja ihan maalaisjärjen perusteella voimme sanoa, että kun ihmiset tulevat tavalla tai toisella vastuunkantajiksi kirkon elämään, silloin sitoutuminen omaan seurakuntaan on voimakasta.  Tässä meillä on jälleen kerran innoitetta entistä enemmän kehittää jo nyt laajaa ja hienoa vapaaehtoistyötämme.

  Ja siis rohkeasti saamme pitää esillä merkityksellistä hyvin monipuolista työtämme kaikkien nurmijärveläisten parhaaksi.  Seurakunta ei kehua retostele, mutta ei meidän kannata olla liian vaatimattomiakaan hienon toimintamme suhteen.  Ja Kristusta kyllä me kyllä sitten ihan häikäilemättömästi kehummekin.

(Ote kirkkoherran yleiskatsauksesta (luonnos) Nurmijärven seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 - 2015 varten.)

[Oheisen tekstini kirjoitin 6.11.12 kirkolliskokousviikolla; nyt on jo tiedossa kirkolliskokousedustajien vahva kannatus edellä kuvatulle seurakuntarakenteelle.  Valiokunnat valmistelevat  asiaa seuraavan kerran ensi keväänä kokoontuvalle kirkolliskokoukselle.]