MAAN JA TAIVAAN

Kuun alkupuolella oli Klaukkalassa 36. Uudenmaan maanpuolustuspäivä.  Paraatikatselmuksen kenttähartaudessa Monikon edessä puhuin siitä, että rukoilemme rauhaa, mutta osoitamme samalla puolustuskykymme.  Ja kaikessa turvaamme lopulta Jumalaan.  Hän on ollut aina turvamme ja saamme pyytää Hänet jatkossakin suojaksemme.

Muutamaa päivää maanpuolustuspäivän jälkeen Klaukkalan kirkossa Vanhustenviikon juhlan kahvien jälkeen oli hartauden aika.  Siellä viittasin maanpuolustuspäivään ja sanoin, että meillä on oltava joka päivä myös Taivaanpuolustuspäivä.  Eli että joka päivä muistamme, että tämä näkyvä maailma, ajallinen elämä suurena lahjana - kaikkine vaikeuksineenkin ja samalla Jumalan antaman avun varassa - ei kuitenkaan ole kaikki.  On myös Taivas.

Taivasta ei tarvitse puolustaa - Taivas on voittamaton - mutta Taivaan suojaan tahdon sinua nytkin kutsua.  Niin aikaa kuin ikuisuuttakin varten.