AURINGON KULTAA JA VIELÄ KALLIIMPAAKIN

Kirkkoneuvoston valmistelukokouksen (tämäkin palaveri nykytilanteessa vielä etäkokouksena) jälkeen katsahtaessani täällä virastolla työhuoneestani edelleen ihan mukavan kesäsään maisemaan ajatukseni kulkee jälleen kerran säihin yleensä.  Kun viikko sitten maanantaina palasin kesälomalta taas töihin, oli sadesää.  Vaan päivän mittaan ilma kaunistui.  Nyt jo reilussa viikossakin olemme ehtineet kokea jo monenlaista säätä kaikkiaan.  Viikonloppuna nautimme ihan helteestä.  Edellispäivänä, viime sunnuntaina siis, lämpöä oli silloinkin siinä 27 asteen tienoilla.  Ja toki hellesää oli eri tilanteissa puheenaiheena.

Itsekin puhuin sunnuntaina säästä myös pyhää kastetta toimittaessani.  Puhuin myös auringon paisteesta.  En kuitenkaan vain tuosta taivaalla loistavasta, vaan Taivaasta loistavasta, Armon Auringosta, ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Vapahtajastamme.  Armon Auringon valossa ja lämmössä on elämämme perusta ja ikuinen turva kun näin Jeesuksemme suojassa kuljemme.  Hänelle aina kiitos ja ylistys! 

Pelastuksen aurinko, Jeesus Kristus, kutsuu sinut siipiensä suojaan ja loppumattomaan iloon:

"Mutta teille,

jotka pelkäätte [= kunnioitatte] minun nimeäni,

on nouseva pelastuksen aurinko,

ja te parannutte sen siipien alla.

Te astutte ulos,

hypitte riemusta

kuin vasikat laitumella."  (Mal. 3: 20)

Aurinkoa ja Armon Aurinkoa!