VAIHTUVUUTTA, PYSYVYYTTÄ

Eilen alkupäivänä auringonpaisteessa kimmelsivät hanget ja taivas oli ihanassa sinessä. Näillä ajatuksilla aloitin myös Talvisodan päättymisen muistopäivän rukoushetken puheen Nurmijärven kirkossa ja jatkoin johdattaen ajatuksemme Siniristilippumme samoihin väreihin.

Illalla työpäivän jälkeen kotiin ajaessani olikin sitten kovin toisenlainen sää - kovassa pyryssä oli myös surkea ajokeli. Tänään sitten aikaisesta aamusta olemme saaneet ihan rehellistä vesisadetta ja askeleet ovat kulkeneet loskassa.

Säät vaihtelevat. Taivaan sini ja hankien valkea hohto palaavat kuitenkin aina vuorollaan. Ja aina - tähän uskomme - Jumalan varassa - Siniristilippumme puhtaat värit ja lippumme Risti saavat aina liehua saloissa itsenäisen, vapaan maamme tunnusmerkkeinä.

Kiitos sotiemme ajan miehet ja naiset, kiitos sankarivainajamme. Teidän uhrauksenne ja uhrinne ovat kantaneet meitä - nyt on meidän vuoromme kantaa töin ja toimin - kädet ristissä ja hihat käärittyinä - maatamme eteen päin kaikin tavoin. Rohkein mielin, Herran armoon ja siunaukseen turvaten.