HAIKKI

Olin hiljan partioleirin vierailupäivässä.  Samalla leirissä valmistauduttiin haikille, pienimuotoiselle vaellukselle.

Mikä tekee vaelluksesta niin mukavaa?  Vaellus on usein kuitenkin myös raskasta.  Joka tapauksessa haikki antaa partiolaiselle paljon enemmän kuin ottaa.

Kristityn matkantekoa koko elämässä kuvataan jo Raamatussa vaellukseksi.  Eikä tämäkään haikki, tai siis oikeasti pitkä vaellus, ole aina helppoa.  Silti kristitynkin vaellus kannattaa ehdottomasti tehdä.

Haikilla partiolaiset liikkuvat joukossa.  Se on yksi suurimpia matkantekoa auttavia tekijöitä.  Joukossa on voimaa.  Siksi me kristitytkin saamme kulkea yhtenä Jumalan kansana kohti lopullista Kotimaatamme.

Haikki on 25-30 kilometrin pituinen.  Välillä varmasti vahvojakin tarpojia väsyttää niin, että sitä jo miettii, koska pääsee maaliin.  Kristityn vaelluksella on korpitaipaleilla samoja mietteitä.  Vaan niinkuin partiolaisetkin ovat avuliaita, niin yhdessä voimme myös seurakuntana kantaa tarpeen mukaan toistemme rinkkoja, auttaa väsyviä.

Haikille otetaan tavallisesti mukaan normaalia kevyempi rinkka.  Elämänvaelluksen rinkat ovat usein niin täysiä, että niitä on välillä hyvä yhdessä tyhjentää.  Ihan Ristin juurellekin.  Sillä kirkon suojissa vaeltaessamme meitä kaikkia kantavat kaikessa Hyvän Paimenen hartiat.  Ne ovat maailman leveimmät ja vahvimmat.